Lisäsin tuossa eilen ehtoolla kuvan blogin galtsuun. Otos on näpsäisty tulevasta Lapin mökkitonttimme rannasta viime kesänä.

Tänä päivänä tuli koulussakin oltua. Koulusta olimme katsomassa teatteriesitystä Seinäjoella. Ei kieltämättä kyllä oikein iskenyt, vaikka siinä puolipukeinen nuorimies hihhuloikin. :D Päivällä tuossa kuultelin biisin verran Rhapsodyn tuotantoa. Että tälläistä matskua. Rakastan biisin Dawn Of Victory kertosäkeen melodiaa ihan 'kybällä'.. :> Mutta, mutta... Tähän loppuun laitamme jäniskevennykseksi väsäämäni runon. - Ihan tavallinen angstangst-runo se on, mutta ei välitetä tällä kertaa siitä.

"Aurinko vaipui vuorten taa, yö tulla jo puolestain saa. Usva peitti alleen tuon tienoon, tyytyi tuulikin vain henkäykseen vienoon. Heinän korret kahisivat alla jalkain, yö saavutti minut kuin varkain. Saavuin reunaan niityn, salon; metsän reunassa huomasin hirsisen talon. Akkunasta loisti valo kynttilän, tajusin perille saapuneeni ja taipaleesta uupuneeni. Kuljin vielä läpi synkeän polun, oveen tuon talon kolkutin, odotin ja tänne tulin, kunnes tein tuon torpan kodiksein. Empä tuntenut enää sitä tunnetta kalvavaa, vaan tyydyin tähän ja lähdin mailta Tuonelan sitä etsimään. Kertomani kipu osaltani väistämättä kuitenkin todellista on, kun kiiruhti se luontokappale kuolohon. Vielä minä ystäväni edesmenneen jostakin löydän, kotiini tuon ja asua siellä hänen annan."

Ja illanjatkoja, Hevi-Hanna